Kesäkirja Poleenin teatterissa
Kesäkirja on valoisa tarina surusta, kuolemasta ja elämisen onnesta. Se on täynnä lämpöä, lempeää huumoria ja viisautta. Tarinassa kuvataan kauniisti isoäidin ja lapsenlapsen ystävyyttä. Heitä yhdistää suru. Heidän ympärillään on unelmakesä saaristossa. Unelma, jota on vaikea vangita.
Kirjoittanut Tove Jansson
Alkuteoksen suomennos Kristiina Kivivuori
Dramatisointi Pipsa Lonka
Ohjaus Jari Tuononen
Esitykset
LA 9.9. klo 18 Ensi-ilta
SU 17.9. klo 13
PE 22.9. klo 18
SU 24.9. klo 13
SU 8.10. klo 13
LA 14.10. klo 13
TO 19.10. klo 18
SU 29.10. klo 13
KE 1.11. klo 18
SU 5.11. klo 13
Kesto 2 h, väliaika.
Liput 20/15 €
Poleenin lipunmyynti, lipunmyynti@poleeni.fi tai puh. 0400 855 614
Esitysoikeudet Agency North ja Moomin Characters
Poleenin teatteri: Kesäkirja. Isoäiti – Annikki Saha. Kuva Timo Naukkarinen
Meren läsnäolo, luonnon jatkuva muutos ovat Janssonin dialogeissa vahvasti esillä. Tuulet, myrskyt, linnut ja kasvit koetaan voimakkaasti elämänkerrallisena ja intiiminä.
Annikki Saha isoäitinä välittää elämänkaaren kokemukset ja viisaudet taitavasti ja uskottavasti. Hän löytää tekstistä olennaiset tunteet, vaikka kuoleman läheisyys kuiskuttelee. Sahan ilmaisu on selkeää. Hän muuntautuu hyvin poikansa tyttären maailmaan ja nauttii hänen elämänhalustaan, vaikka joskus kovin sanoin.
Kaisa Kauranen Sophiana antaa täydellisen vastuksen isoäitinsä suoruudelle. Ehdottomuus ja nuoruus ovat samaistuttavia ja hauskuuden esiin tuomia. Nuori esiintyjä onnistuu myös tunnetason vaihteluissa, eikä pelkää heittäytymistä. Kaksikko pelaa hyvin yhteen. Ajatusten ja toiminnan tasolla on lujaa luottamusta sukupolven eroista huolimatta. Suhde luontoon, ympäristöön ja ihmisen elämänkaareen luontuvat sitoutuneena ystävyyteen ja rakkauteen.
Jari Tuononen ohjaa Kesäkirjan luontevasti ja varmuudella.
Elämänhalu, ystävyys, luonto ja kuoleman läheisyys kietoutuvat toisiinsa Poleenin teatterin uutuudessa -Timo Heimonen, Länsi-Savo, 21.9.2023
—
Vaikka katsoja voisi olettaa näkevänsä surumielisen ja ahdistavankin näytelmän, ei Kesäkirja tällaista tarjoile. Melkein päinvastoin. Synkistä pohja-aallokoista huolimatta ohjaaja Tuononen on onnistunut luomaan Poleenin lavalle kepeän ja elämää täynnä olevan teoksen, joka ei tunnu vähääkään raskaalta. Nopeat ja lyhyet kohtaukset toimivat hyvin.
Annikki Saha on pitkänlinjan teatterilainen. Saha tekee roolinsa varmuudella ja upeilla vivahteilla, joilla eloisa vanhus muuttuu välillä pienin ja hennoin elein sekä ilmein hauraaksi elämän loppusuoralla olevaksi olennoksi. Nuori Kaisa Kauranen loistaa roolissaan. Hän kykenee kanavoimaan nuoruuden vimmaa ja vaisua, tarkkaan verhottua pelkoa hienosti. Kaurasen palo näyttämöllä on lähes käsin kosketeltavaa. Sahan ja Kaurasen muodostama hellä, tiivis ja toisiaan ruokkiva parivaljakko toimii.
Kesäkirja on kaunis ja kepeäkin -Tara McLees, Pieksämäen Lehti, 12.9.2023
Poleenin teatteri: Kesäkirja. Isoäiti – Annikki Saha ja Sophia – Kaisa Kauranen. Kuva Timo Naukkarinen
Miten lasten kanssa puhutaan kuolemasta
“Milloin sinä kuolet? lapsi kysyi.
Hän vastasi: Pian. Mutta sinuun se ei kuulu vähääkään.
Miksei? kysyi lapsenlapsi.
Hän ei vastannut, hän meni kalliolle ja jatkoi siitä rotkolle päin.
Tuo on kiellettyä! huusi Sophia.
Vanhus vastasi halveksivasti: Tiedän. Et sinä enkä minä saa mennä rotkolle, mutta nyt mennään joka tapauksessa, isäsihän nukkuu eikä saa sitä tietää.
Tove Jansson: Kesäkirja, lainaus sivustolta https://tovejansson.com/fi/kesakirja-50-vuotta-lainauksia/
